Beverly Music Info

Kategoria: Sopimukset ja oikeudet
Kohderyhmä: Artistit, musiikintekijät ja musiikkialan ammattilaiset
Lukuaika: 7 minuuttia
Julkaisija: Beverly Music Group

1. Johdanto

Musiikkialalla rojaltit ovat yksi keskeisimmistä tavoista, joilla artistit, musiikintekijät, tuottajat ja muut oikeudenomistajat ansaitsevat tuloja musiikkinsa käytöstä.

Rojaltilla tarkoitetaan korvausta, joka maksetaan musiikin tai siihen liittyvien oikeuksien kaupallisesta hyödyntämisestä. Korvauksia voi kertyä esimerkiksi musiikin suoratoistosta, radiosoitosta, julkisesta esittämisestä ja musiikin käyttämisestä audiovisuaalisissa tuotannoissa.

Rojaltijärjestelmän ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle musiikkialalla toimivalle. Erityisesti artistien on hyvä tietää, mistä heidän tulonsa muodostuvat, kenelle korvaukset kuuluvat ja miten sopimukset vaikuttavat niiden jakautumiseen.

2. Mitä rojaltit tarkoittavat?

Rojaltit ovat musiikin käyttöön liittyviä korvauksia, joita maksetaan oikeudenomistajille sovellettavien lakien, lisenssien ja sopimusten perusteella.

Musiikkialalla ei ole vain yhtä rojaltityyppiä. Korvaukset perustuvat erilaisiin oikeuksiin, jotka voivat kuulua eri henkilöille tai yrityksille.

Esimerkiksi yhdessä kappaleessa voi olla useita oikeudenomistajia:

• Säveltäjä, joka on luonut kappaleen sävellyksen.

• Sanoittaja, joka on kirjoittanut kappaleen sanat.

• Artisti, joka esittää kappaleen.

• Äänitteen tuottaja, joka vastaa äänitteen tuottamisesta.

• Levy-yhtiö, jolle äänitteen oikeuksia on mahdollisesti siirretty tai lisensoitu.

Näillä osapuolilla voi olla oikeus erilaisiin korvauksiin samasta kappaleesta.

3. Musiikkialan keskeiset rojaltityypit

3.1 Tekijänoikeuskorvaukset (Publishing Royalties)

Tekijänoikeuskorvaukset perustuvat musiikkiteokseen eli sävellykseen ja sanoitukseen.

Niitä voivat saada esimerkiksi:

• Säveltäjät.

• Sanoittajat.

• Tekijänoikeudellisesti suojattujen sovitusten tekijät.

• Musiikkikustantajat sopimustensa mukaisesti.

Korvauksia voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kappaletta soitetaan radiossa, esitetään julkisessa tapahtumassa tai kuunnellaan suoratoistopalvelussa.

Suomessa musiikin tekijänoikeuskorvausten hallinnointiin osallistuu esimerkiksi Teosto.

3.2 Äänitekorvaukset (Master Royalties)

Äänitekorvaukset liittyvät yksittäiseen äänitettyyn versioon kappaleesta.

Tämä on tärkeä ero: musiikkiteos ja siitä tehty äänite ovat kaksi erillistä oikeuksien kohdetta.

Esimerkiksi kappaleesta voidaan tehdä kolme eri äänitettä. Sävellys ja sanoitus voivat pysyä samoina, mutta jokainen äänite on oma tuotantonsa.

Äänitteen oikeudet voivat kuulua esimerkiksi artistille, itsenäiselle tuottajalle tai levy-yhtiölle sopimusten ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

Levy-yhtiö voi saada äänitteestä tuloja esimerkiksi suoratoistosta ja lisensoinnista. Artistille maksettava osuus määräytyy yleensä artistin ja levy-yhtiön välisen sopimuksen perusteella.

3.3 Lähioikeuskorvaukset (Neighboring Rights)

Lähioikeudet suojaavat muun muassa musiikin esittäjiä ja äänitteiden tuottajia.

Niihin liittyviä korvauksia voi syntyä, kun äänitettyä musiikkia käytetään esimerkiksi radiossa tai julkisessa esittämisessä.

Suomessa Gramex huolehtii tiettyjen esittäjille ja äänitetuottajille kuuluvien korvausten keräämisestä ja tilittämisestä.

On tärkeää huomata, että lähioikeuskorvaukset ja varsinaiset äänitteen suoratoistotulot ovat eri tulonlähteitä.

3.4 Mekanisointikorvaukset (Mechanical Royalties)

Mekanisointikorvauksilla tarkoitetaan musiikkiteoksen tallentamisesta ja kopioimisesta maksettavia tekijänoikeuskorvauksia.

Niitä voi syntyä esimerkiksi silloin, kun musiikkiteos tallennetaan kaupalliselle äänitteelle tai sitä kopioidaan digitaaliseen jakeluun.

Korvausten hallinnointi ja maksaminen vaihtelevat markkina-alueen ja käyttötavan mukaan.

3.5 Synkronointikorvaukset (Synchronization Royalties)

Synkronoinnilla tarkoitetaan musiikin yhdistämistä liikkuvaan kuvaan.

Musiikkia voidaan lisensoida esimerkiksi:

• Elokuviin.

• Televisiosarjoihin.

• Mainoksiin.

• Videopeleihin.

• Verkkovideoihin.

Synkronointiin tarvitaan yleensä lupa sekä musiikkiteoksen että käytettävän äänitteen oikeudenomistajilta.

Korvauksen määrä sovitaan tavallisesti tapauskohtaisesti lisenssisopimuksessa.

4. Miten suoratoistopalvelut maksavat rojaltteja?

Suoratoistopalvelut, kuten Spotify, Apple Music ja Deezer, ovat merkittäviä musiikkialan tulonlähteitä.

Kun kuuntelija käynnistää kappaleen suoratoistopalvelussa, palvelun käytöstä syntyy palveluntarjoajan ja oikeudenomistajien välisten sopimusten mukaisia tuloja.

Prosessi etenee yleisesti seuraavasti:

1. Kuuntelija kuuntelee kappaletta suoratoistopalvelussa.

2. Palvelu kerää tuloja esimerkiksi tilauksista ja mainonnasta.

3. Palvelu laskee oikeudenomistajille kuuluvat osuudet sopimustensa mukaisesti.

4. Korvaukset maksetaan oikeuksien hallinnoijille ja muille sopimusosapuolille.

5. Artistille, musiikintekijöille ja muille oikeudenomistajille tilitetään heille kuuluvat osuudet.

Suoratoistopalvelu ei yleensä maksa artistille suoraan jokaista yksittäistä kuuntelua kohden.

Korvausten määrään vaikuttavat muun muassa palvelun tulot, kuuntelumäärät, markkina-alue, käyttäjien tilaustyyppi sekä palvelun ja oikeudenomistajien väliset sopimukset.

Tästä syystä musiikkialalla ei ole yhtä yleispätevää hintaa yhdelle suoratoistokuuntelulle.

5. Miten levy-yhtiö vaikuttaa artistin rojalteihin?

Levy-yhtiöllä voi olla merkittävä rooli artistin tulojen muodostumisessa.

Levy-yhtiön ja artistin välisessä levytyssopimuksessa sovitaan esimerkiksi:

• Levy-yhtiön oikeuksista äänitteisiin.

• Artistille maksettavasta rojaltiprosentista.

• Rojaltien laskentaperusteesta.

• Mahdollisista ennakoista.

• Tuotantokustannusten takaisinperinnästä.

• Sopimuksen kestosta.

• Tilitysten aikataulusta.

Levy-yhtiö voi vastata esimerkiksi äänitteiden tuotannosta, markkinoinnista, jakelusta ja julkaisemisesta.

Vastineeksi levy-yhtiö voi saada sopimuksessa määritellyn osuuden äänitteiden tuottamista tuloista.

Esimerkki rojaltijaosta

Oletetaan, että artistin ja levy-yhtiön välisessä sopimuksessa on sovittu, että artistille kuuluu 20 prosenttia sopimuksessa määritellystä rojaltien laskentaperusteesta.

Jos sopimuksen mukainen rojaltipohja on 10 000 euroa, laskelma olisi:

Osapuoli	Osuus	Summa
Artisti	20 %	2 000 €
Levy-yhtiö	80 %	8 000 €
Yhteensä	100 %	10 000 €

Esimerkki on havainnollistava. Todellisissa levytyssopimuksissa rojaltiprosentit, laskentaperusteet, vähennykset ja takaisinperintäehdot voivat poiketa huomattavasti toisistaan.

6. Mitä tarkoittaa rojaltien takaisinperintä?

Rojaltien takaisinperintä tunnetaan musiikkialalla termillä recoupment.

Sillä tarkoitetaan järjestelyä, jossa levy-yhtiö vähentää artistille kuuluvista tulevista rojaltituloista tiettyjä artistin puolesta maksamiaan kustannuksia sopimuksen mukaisesti.

Takaisinperittäviä kustannuksia voivat olla esimerkiksi:

• Artistille maksettu ennakko.

• Äänityskustannukset.

• Tuotantokustannukset.

• Muut sopimuksessa määritellyt investoinnit.

Esimerkiksi artistille voidaan maksaa 5 000 euron ennakko. Jos ennakko on kokonaan takaisinperittävää, artistille ei välttämättä makseta lisää rojalteja ennen kuin ennakko on kuitattu sopimuksen mukaisista rojaltituloista.

Takaisinperinnän ehdot vaihtelevat sopimuksittain. Kaikkia levy-yhtiön kustannuksia ei automaattisesti voida vähentää artistin rojaltiosuudesta.

Artistin kannattaa aina tarkistaa, mitkä kustannukset ovat takaisinperittäviä ja mistä tulolähteistä takaisinperintä tehdään.

7. Miten artisti voi varmistaa rojaltien saamisen?

Rojaltien saaminen edellyttää usein sitä, että oikeudenomistajien tiedot ja musiikin käyttöä koskevat tiedot ovat oikein.

Artistin ja musiikintekijän kannattaa huolehtia seuraavista asioista:

1. Tekijätietojen ilmoittaminen

Kaikkien kappaleen tekijöiden nimet ja osuudet tulee selvittää ja dokumentoida.

2. Teosilmoitusten tekeminen

Musiikkiteokset kannattaa ilmoittaa asianmukaiselle tekijänoikeusjärjestölle.

3. Äänitetietojen rekisteröinti

Äänitteiden tiedot, esittäjät ja tuottajat tulee ilmoittaa asiaankuuluville tahoille.

4. Sopimusten dokumentointi

Kaikki oikeuksien siirrot, lisenssit ja rojaltijaot tulee dokumentoida kirjallisesti.

5. Tilitysten seuraaminen

Artistin kannattaa seurata saamiaan tilityksiä ja verrata niitä sopimuksiin sekä saatavilla oleviin käyttöraportteihin.

6. Puuttuvien tietojen korjaaminen

Virheelliset tekijä-, omistaja- tai äänitetiedot voivat vaikeuttaa korvausten kohdistamista oikeille henkilöille.

8. Milloin rojalteja maksetaan?

Rojaltien maksuaikataulu riippuu siitä, mistä korvauksesta on kyse ja kuka sen kerää.

Eri suoratoistopalveluilla, jakelijoilla, levy-yhtiöillä ja tekijänoikeusjärjestöillä on omat tilitysaikataulunsa.

Esimerkiksi Teosto tilittää musiikin tekijänoikeuskorvauksia useita kertoja vuodessa. Levy-yhtiöiden artistitilitykset puolestaan perustuvat niiden omiin sopimuksiin ja raportointikäytäntöihin.

Artistin ei kannata olettaa, että musiikin julkaiseminen johtaa välittömään maksusuoritukseen.

Korvausten kertymisen, raportoinnin ja maksamisen välillä voi olla huomattava viive.

9. Yleisimmät väärinkäsitykset rojalteista

Väärinkäsitys 1: Kaikki kappaleen tulot kuuluvat artistille.

Ei välttämättä. Tulot voivat jakautua useiden oikeudenomistajien kesken.

Väärinkäsitys 2: Levy-yhtiö omistaa aina kaikki artistin musiikin oikeudet.

Ei. Oikeudet määräytyvät sopimusten ja lainsäädännön perusteella. Artistin ja levy-yhtiön välille voidaan tehdä erilaisia omistus- ja lisensointijärjestelyjä.

Väärinkäsitys 3: Yksi suoratoistokuuntelu maksaa aina tietyn summan.

Ei. Suoratoistokorvauksille ei ole yhtä kaikissa tilanteissa sovellettavaa kiinteää kuunteluhintaa.

Väärinkäsitys 4: Artistin ei tarvitse huolehtia tekijätiedoista.

Ei. Oikeiden tietojen toimittaminen ja sopimusten dokumentointi ovat keskeisiä asioita korvausten kohdistamisessa.

Väärinkäsitys 5: Rojaltit ovat ainoa tapa ansaita musiikilla.

Ei. Artistit voivat ansaita myös esimerkiksi esiintymispalkkioilla, tilaustöillä, lisensoinnilla, oheistuotteilla ja muulla musiikkiin liittyvällä liiketoiminnalla.

10. Yhteenveto

Rojaltit muodostavat tärkeän osan musiikkialan taloudellisesta rakenteesta. Ne mahdollistavat sen, että musiikin luojat, esittäjät, tuottajat ja oikeudenomistajat voivat saada korvauksia musiikkinsa hyödyntämisestä.

Artistin kannalta olennaista on ymmärtää musiikkiteoksen ja äänitteen välinen ero, tunnistaa omat oikeutensa sekä perehtyä huolellisesti levy-yhtiön, jakelijan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Rojaltien ymmärtäminen ei ole tärkeää ainoastaan taloudellisen menestyksen kannalta, vaan myös artistin pitkän aikavälin uran ja oikeuksien hallinnan näkökulmasta.

Beverly Music Group suosittelee, että jokainen musiikkialalla toimiva perehtyy omiin oikeuksiinsa, seuraa tilityksiään ja säilyttää musiikkiuraansa koskevat sopimukset asianmukaisesti dokumentoituina.